Blogi: Kannattaisiko naapurin virheistä ottaa oppia? Ensi vuoden ARA-tuki ohjaa taloyhtiöitä tekemään fiksuja investointeja latausinfraan.

Marraskuun blogissa Juuso kertoo, mitä voimme oppia Norjassa tehdyistä latausinfran virheinvestoinneista

Norja on tällä hetkellä maailman edelläkävijä liikenteen sähköistymisessä ja tuoreimpien myyntitilastojen mukaan maassa myydyistä uusista henkilöautoista on noin 90 % täyssähköautoja tai lataushybridejä. Yleisesti ottaen maa on 3-4 vuotta muuta Eurooppaa edellä autokannan sähköistymisessä ja Suomeen vanhaan autokantaan verrattuna Norja on meitä lähes valovuoden edellä. Asia voidaan kuitenkin ehdottomasti kääntää meidän eduksi. Täällä Suomessa ei tarvitse tehdä samoja virheitä kuin mitä Norjassa tehtiin sähköistymisen alkumetreillä. Myös Norjassa taloyhtiöillä tuli joitain vuosia sitten kiire alkaa ratkomaan sähköautojen lataushaasteita ja useasti ratkaisuksi valikoitui siinä kohtaa edullisimmalta vaikuttanut hidaslataus (maksimissaan 3,7kWh). Autokanta kuitenkin sähköistyi kaikkia odotuksia nopeammin ja sen seurauksena taloyhtiöissä kävi nopeasti selväksi, että hidaslataus ei riitäkään järjestelmäratkaisuna takaamaan, että kaikki saavat yön aikana ladattua autojensa akut täyteen. Suurin ongelma hidaslatauksessa on tietysti se, minkä nimikin jo kertoo, että se on hidasta puuhaa. Kun parkkipaikka täyttyy autoista, jotka tarvitsevat latausta ja taloyhtiön lataukseen varattu kapasiteetti tulee täyteen käyttöön, leikkaa dynaaminen kuormanhallinta hitaan latauksen vieläkin hitaammaksi ja pahimmillaan syntyy tilanne, jossa akut eivät ehdikään latautua yön aikana täyteen. Norjassa moni taloyhtiö onkin joutunut päivittämään jo kertaalleen tehdyn latausinfrainvestoinnin uuteen ja paremmin täyssähköautot huomioon ottavaan järjestelmään.

Suomessa ARA on myöntänyt jo vuosia hanketukea taloyhtiöille latausjärjestelmien asentamiseen ja päivittämiseen. Hakukriteerit ovat muuttuneet hieman joka vuosi ja samoin tukiprosentit. Tänä vuonna tuessa on ollut vielä kaksi porrasta: 35 % hidaslataukselle ja 50 % 11kWh ja sitä tehokkaammille latausasemille. Ensi vuodesta eteenpäin ARA-tukea ei enää myönneta hankkeisiin, joissa latausvalmius rakennetaan alle 11kWh latausasemille. Tämä on erittäin hyvä tapa ohjata taloyhtiöitä välttämään samat virheet kuin mitä Norjan markkinoilla pääsi tapahtumaan!

Keskinopean 22kWh lataustehon valitseminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että taloyhtiön pitää tehdä raskaita investointeja sähköpääkeskukseen, kaapelointiin ja sähköliittymän kokoon. Älykkään dynaamisen kuormanhallinan ja vaiheiden tasauksen käyttäminen mahdollistaa sen, että sama kapasiteetti, mikä varattiin perinteistä hidaslatausta varten riittää hyvin myös tehokkaammille latausasemille. Tehokkaamman latausaseman etu on tietenkin sen nopeus. Parkkipaikalle ensimmäisenä tulleet autot saavat maksimaalisen lataustehon heti käyttöönsä, jolloinka älykäs järjestelmä ehtii usein ladata nämä autot täyteen ja pääsee vapauttamaan kapasiteettia myöhemmin tulleiden autojen käyttöön. Hyvin kuormittuneessa tilanteessa sama toimii myös toiseen suuntaan, kun yöaikaan autojen akut tulevat täyteen hieman eri aikaan, niin eniten latausta tarvitsevat akut saavat loppuyöstä kaiken kapasiteetin käyttöönsä muiden autojen akkujen ollessa jo täynnä. Zaptecilla on asennettuna ympäri Eurooppaa satoja taloyhtiöjärjestelmiä, joissa laskennallista vapaata kapasiteettia on alle 2 kWh varattuna per latauspiste. Siltikään yön aikana järjestelmien ei useinkaan tarvitse käyttää edes puolta kaikesta kapasiteetista. Vähästä saa puristettua ulos yllättävän paljon valitsemalla markkinoiden älykkäimmän latausjärjestelmän!

Lue myös Zaptec Pron ylivertaisesta kuormanhallinnasta